henkinen selkäranka
ai miten niin asiat tapahtuvat aina kolmen ryppäissä?
aluksi ottaa yhteyttä kääntöfirma että tule meille töihin, ryhdy kääntämään paria-kolmea tv-sarjaa
ja minä otan paikan vastaan
sitten ottaa yhteyttä vanha kääntöfirma että pari projektia, ota ota
ja minä otan ne vastaan
...ja selviää, että ne pari pientä projektia ovat (tällä hetkellä) reilut 1300 minuuttia matskua
no, alkuiltapäivästä siirtyy kustannuspaikalle, kiroillen koko matkan kuinka ei riitä millään aika
ja avaa spostin:
"hait meille lokakuussa (lokakuussa!) töihin (helsinkiin). nyt me haluttais että ryhdyt toimittajaksi (vaasaan)
nyt seuraa sitten se kohta jossa saatte ihailla sitä, kuinka pysyy nuori mies vahvana
että vituttaa jo periaatteessa tuommoinen, että hakemus pyörii jossain yli neljä kuukautta ilman että mitään väliaikatietoja annetaan
että on kuulkaas ihan riittävästi hommaa ilman tuommoisiakin
myöskään minä mitään freekkupohjaista, kuitenkin mahd. vakipalloa ota vaasasta vastaan, senverranmontavuotta yrittänyt täältä pois
ja paskat
en minä osaa sanoa enää ei muille kuin naisille
aluksi ottaa yhteyttä kääntöfirma että tule meille töihin, ryhdy kääntämään paria-kolmea tv-sarjaa
ja minä otan paikan vastaan
sitten ottaa yhteyttä vanha kääntöfirma että pari projektia, ota ota
ja minä otan ne vastaan
...ja selviää, että ne pari pientä projektia ovat (tällä hetkellä) reilut 1300 minuuttia matskua
no, alkuiltapäivästä siirtyy kustannuspaikalle, kiroillen koko matkan kuinka ei riitä millään aika
ja avaa spostin:
"hait meille lokakuussa (lokakuussa!) töihin (helsinkiin). nyt me haluttais että ryhdyt toimittajaksi (vaasaan)
nyt seuraa sitten se kohta jossa saatte ihailla sitä, kuinka pysyy nuori mies vahvana
että vituttaa jo periaatteessa tuommoinen, että hakemus pyörii jossain yli neljä kuukautta ilman että mitään väliaikatietoja annetaan
että on kuulkaas ihan riittävästi hommaa ilman tuommoisiakin
myöskään minä mitään freekkupohjaista, kuitenkin mahd. vakipalloa ota vaasasta vastaan, senverranmontavuotta yrittänyt täältä pois
ja paskat
en minä osaa sanoa enää ei muille kuin naisille
Tunnisteet: aasi, duuni, ihmeellinen elämä
Lähetä kommentti