tiistaina, helmikuuta 28, 2006

aasit...

IL:"Tukholman yliopistossa voi syksystä lähtien keskittyä muotitieteen opintoihin.

- Tietääksemme sitä ei ole missään muualla maailmassa itsenäisenä aineena, kertoo yliopiston rehtori Kåre Bremer."

ai ei ole muualla, no shit

sekavaa

en osaa millään päättää, käyttäisinkö päiväni nauramalla tälle paitatekstille


koko päivän olen miettinyt, että ottaisiko loparit

maanantaina, helmikuuta 27, 2006

sormuksen voima

tuolla neiti s:n blogissa käydessäni jäin miettimään, miten pienet asiat voivat vaikuttaa työhaastattelussa

sehän nyt on selvää, että nuorilta naisilta, ja varsinkin vakiintuneilta nuorilta naisilta kysellään aina (vähintään kauttarantain) perheen perustamisesta. patenttivastausta ei olla taidettu vielä tuohon ongelmaan löytää

itse kun sen ainoan kerran olin erehtynyt heilauttamaan itseni nimettömästä hirteen, niin irtosi jokainen paikka mitä sinä aikana tuli haettua

ensimmäisen vakipaikan työhaastattelussakin haastattelija vain totesi, "että sinulla ei sitten mene aikaa naisten perässä juoksemiseen" (kuinka väärässä oli, pomoparka)

siis sehän on selvää että jos haluaa, niin baarissa rinkula toimii kuin häkä. "että kerran se on muillekin kelvannut niin ei se ihan mahdoton voi olla". tai sitten perusteena on "no nyt kun sillä on se vakisysteemi niin tästä ei voi tulla muuta kuin villiä seksiä"

kun tarkkaan miettii, niin taitaa kulta (hopeasormus nyt on itse pirun keksintö) antaa työnhaussa sellaisen "se on selvästikin vastuullinen ja hillitty herrasmies" -vaikutelman

hassu on tuo ihmismieli

pitäneekin ennen seuraavaa työnhakureissua kaivaa "sekalaista kultaa"-laatikkoa (taitaa se rengas odottaa siellä riittävän romukultamäärän kerääntymistä [se onni on naisjutuissa tähän asti ollut, että yleensä ne ovat aina loppupeleissä viskoneet saamansa korut päin naamaa])

pistää sitten ennen haastattelua sormeen

ja mikäjottei baariin myös

sunnuntaina, helmikuuta 26, 2006

tämä kenellekään yllätyksenä tule...

You Are 70% Evil

You are very evil. And you're too evil to care.
Those who love you probably also fear you. A lot.


päivän fiiliskuva

poistukaa minun maailmastani

iski pettymys

duunipäivä loppuu parin tunnin päästä ja oli ideana lähteä parille alkuiltakaljalle ja lukemaan viikonlopun lehdet

sitten hs:n nettilehti kertoo, että käynnissä on taas joku -maailmanluokanparasikinävähänkömevoitetaanfinaali

ja sehän merkkaa että jos ne voittaa, on baari täynnä jotain innostuneita urheiluhulluja
ja kun ne häviää niin baari on täynnä masennukseensa ryyppääviä urheiluhulluja

eli ihan turha yrittääkään ihmistenilmoille koko päivänä


että pitikö teidän vielä sunnuntaikin pilata, hä
onko nyt hyvä mieli, paskakasat

edt. paitsi se, kun ruotsi tekee viimeisten 10 sekunnin aikana 6 maalia ja voittaa 6-5, se on kyllä hienoa se

torstaina, helmikuuta 23, 2006

hatshu

jos pomoihminen saa "virhe on nyt projektissa -spostin" palttiarallaa 7 päivä ja projekti menee painoon 24 päivä, niin eikö minulle joka sen joutuu uudestaan tekemään voisi kertoa asiasta ennemmin kuin 23pvä

no, samapa tuo on kai töissä sairastaa

lähinnä piti kuitenkin teille kurlaushulluille laittaa lisälinkki

maanteiden valtias

jos ei viikonloppuna kuulu kottolapostauksia niin bloggaajaa ja sinistä pakettiautoa voi etsiä jostain 28-tien ojasta.

600+ kilometriä ja vitunmoinen flunssa, saatana

edt. tiehallinon kätevät nettisivut kertoivat kokonaismatkaksi 614km ja kokonaismatka-ajaksi vajaat 8 tuntia, harmi vaan ettei noita ole laskettu alitehoiselle, täyteenpakatulle pakulle (tai saati luistelevalle tyhjälle pakulle). taitaa olla 10 tuntia rattia luvassa


minä ja minun suuri suuni

keskiviikkona, helmikuuta 22, 2006

Lapiohommia ja mansikoita

Olen kopipeistannut koko päivän. Ajatuksen tarvitsee olla vain hiukan mukana, enimmäkseen työ sujuu rutiinilla ja ajatukset lähtevät leijailemaan.

Olisikohan hienoa olla jossain lapiohommissa? Jos vain kaivaisi jotain kuoppaa tai ajaisi rekkaa, saisi koko päivän pohtia ihan omiaan. Olisi töissäkin sellaisessa autuaassa mielentilassa kuin joskus vapaa-ajalla kävellessään tai pyöräillessään itsekseen. Saisi palkkaa siitä, että ajattelee omia asioitaan. Voisi vaikka kuinka paljon kehittyä ihmisenä ja löytää ratkaisuja mieltä askarruttaviin arkipäivän asioihin.

En tiedä, kun en ole koskaan kokeillut. Olen ollut vain asiakaspalvelutehtävissä tai ajatustyössä. Pitäisiköhän hakea kesätöihin mansikanpoimijaksi?

Uusis on ihqu!


Uusis on karkki.


Ja kun Uusis määrää,
kiviäkin kiinnostaa.

tiistaina, helmikuuta 21, 2006

todellinen ystävänpäivä

miten tämä ei ole vielä levinnyt maahan, ovathan kaikki halloweenit ja vastaavatkin

muistakaa siis maaliskuun 20

kiitos vinkistä, janne

sunnuntaina, helmikuuta 19, 2006

hei jätkät, minä olen kuulemma mustakaapuinen YT -pastori

kumma se on se ihmisluonto, niin se joitakin riipii ja riepottelee

kirjoitin tuon erään minä olen vain raukka pieni säätäjän kottolaan viittaavaan postaukseen kommentin

pohdin lähinnä ko. blogaajan pakkien jälkeen tekemää johtopäätöstä, että "naiset ovat fasistisen pahoja jotka asettavat miehille kriteerit joihin kukaan ei pysty vastaamaan"

että olisiko se vika ennemmin ihan itse miehessä. jos kävisi vaikka esmes joskus suihkussa niin voisi auttaa

tai yrittäisi muuten vaan tehdä jotain muuta kuin surkutella, sillä vaikka olen useammankin kerran todennut etten ymmärrä naisia, niin sen olen havainnut että itsesäälissä rypeminen ei välttämättä ole kaikista paras magneetti
(voinhan tietenkin olla väärässä, selittäisi lähiaikoina sillä rintamalla olleen pienen suvantovaiheen se, että on hyvinkin tyytyväinen itseensä)

Äärettömyyteen, ja ylikin, kuten buzz lightyear asian ilmaisisi

kun minusta tuo johtopäättömyys ei nyt vaan oikein toimi
nimim. useammatkin pakit saanut mutta näyttää silti "paketti" vielä naiseläjiäkin kiinnostavan (muista tässä vaiheessa paukuttaa rintakehää ja huutaa tarzan bundolo)

mutta vaikea on asiaa ymmärtää ihmisen joka ei ole koskaan kärsinyt huonosta itsetunnosta ja "koko maailma on minua vastaan -asenteesta"
tai ollut nettinörö

mutta sainpa ensimmäiset kommenttilaatikkobannit, ei poika tykännyt kun voitin väittelyssä

äärettömyyteen, ja ylikin

perjantaina, helmikuuta 17, 2006

arkkitehdit, nuo pienet, äh, arkkitehdit

Ystäväiseni Rigue näytti joskus kaavapiirrosta ideaaliasunnostaan

silloin jäi lähinnä ihmetyttämään, että eikö se olisi vähän tuskaista asua "lirisevän puron" vieressä kun kerran vartissa joutuisi hyppäämään vessassa (eritehuumoria, mitä tästä blogista vielä tuleekaan, kaiken sen ATämmien itkettämisen lisäksi)

no, nyt löysin vihdoin ratkaisun joka voisi tehdä minustakin omakotiasujan, vähän vaan veikkaan että saattaisi jäädä suomalaisilta rakennustarkastajilta siivilään

kristuksenvittu

otetaanko näin perjantain kunniaksi skenaario

a. sinulla on niin hieno kaveri että se hankkii sinulle työpaikan (kiitos, janne)
b. lekuri sanoo... niin, voithan sinä tietenkin tehdä normaalisti töitä jos et ole hyvin kiintynyt sormeesi. vähän kyllä miettisin sinuna notta pidätkö sen parisen viikkoa saikkua vahi et
c. sanot sadoille, ehkä jopa tuhansille euroille, hei-hei
d. kallispalkkaisen työn tekijästä päädyt siihen, että rekrytoit joku muun tekemään ko. työn
e. skenaariohenkilö miettii mistä saa seuraavan kuun rahat kun työnteko on periaatteessa kielletty


ei oikeasti, ei kristuksenvittu minä vielä poltan sen yths:n



perkele


edt. jotta saataisiin positiivinen loppuvire, äänet pitää olla päällä

Muutosvastarintaa


Asioita voi ottaa kevyesti, tai sitten umpi tosikkomaisen tiukkapipoisesti. Seuraavan vuodatuksen tulkinnassa suosittelen käytettävän jälkimmäistä lähestymistapaa.

Miksi ihminen kiintyy johonkin paikkaan, aikaan, todellisuuteen ja ihmisiin niin voimaperäisesti, että niistä luopuminen aiheuttaa vähäistä suurempaa tuskaa?

Esimerkki: Olen muuttamassa pois Vaasasta kymmenen vuoden jälkeen. Miksi minun täytyy käydä Tapsan grillillä syömässä dramaattinen viimeinen Herkkupala? (Kyseessä on grilliruoka, jota ei todistettavasti saa mistään muualta koko Suomessa, ja josta pidän tietty suunnattomasti.)

Miksi täytyy fiilistellä kaiken viimeisen kanssa? Viimeinen pubivisa, viimeinen måndagsklubben, viimeinen se ja tämä? Mikä tämä viimeisyyden dramatiikka oikein on? Mitä eroa on viidenneksi kymmenenneksi viimeisen ja viimeisen måndagsklubbenin välillä? No ehkä tietty se, että tuolloin muinoin ei tiedostanut kaiken katoavaisuutta. Kai se on se luopumisen tuska, totutun katoaminen ja muutosvastarinta ynnä tulevaisuuden pelko.

Asia ei kai ole autettavissa. Voi vain välttää näiden tunteiden paisuttelua. Muutoin nämä säälittävät luopumisentuskaiset, kaiken kadotetun kauniiksi tekevät ja kaihomielelle saattavat nostalgiatunnelmat on vain elettävä läpi.

Mutta juurikin vain asioita voi rationalisoida noin, mutta ihmisiä ei voi. Voi itkunpillahdus, kun raastaa lakata jakamasta samaa todellisuutta noin satojen hyvien kavereiden ja tuttavien kanssa.

Ja kun jo kuvittelee, että tuskahelvetin esikartano olisi jo saavutettu näitä kaikkia luopumisia tuumien...





...niin sitten olette vielä te ystävät.




...itkettää.

keskiviikkona, helmikuuta 15, 2006

mitä havaitsin tänään

kannattaisi oikeasti päivittää portfolio useammin kuin kolmen vuoden välein, mielenkiintoinen homma iltapuhteiksi luvassa

jos vaikka tekis uuden version irtokirjaimilla, sillä kiristystähän mun palkkatoiveet on muutenkin

tiistaina, helmikuuta 14, 2006

viralliset uutiset virallisesti myöhässä

Siis iha käsittämätöntä. Täällä vaa jauhetaa jostai uskonnosta, vaiks Markku Koski on viikonloppuna voittanu half-pipes olympiapronssia. Eikä siitäkää oo kukaan sanonu mitää, että suomalaisten ennakkosuosikilta Antti Autilta ryöstettii v***u finaalissa pisteet iha täysin, vaiks eihä se sen runi kyl iha kliini ollu.

Mut se asenne! Ylen haastattelussa:

Kyllä mää luulin että mää olisin vähä enemmän saanu bongoja. [...] En mää nyt tiiä, kyl jengi muutenki on vetäny silleen... Ei ne nyt mitenkään överi-isosti oo vetäny, mut... Mikäs siinä, vitsi, ei kait.


Vitsi, aika kuulia.

Ja Koskiki on kotosin melkeen naapurista, alle kuuskyt kilsaa.
Samassa mäessäki oon laskenu. Vitsi, far out.

Quod erat demonstrandum



Kottolan nykyinen slogan on mukaelma tanskalaisen filosofin Sören Kierkegaardin aivoituksista. Alkuperäisessä komeudessaan koko ajatus kuuluu seuraavasti:
"Viisauteni on helppo ymmärtää: minulla on vain yksi ajatus ja sitäkään en sovella."





Tämän toteamuksen viitoittamalla tiellä pureuden täällä (ja reaali-kottolassa) viime aikoina kuohuttaneisiin uskonnollis-eksistentialistisiin ongelmiin.



1. Miksi uskonnot?
Ihminen on keskikokoinen utelias lähes karvaton maa-nisäkäs, jolla on hämmästyttävä kyky kysyä aina vain kysymystä miksi. Tämän lajin olemukseen on koodattu loputon uteliaisuus, ja siitä seuraava aistihavaintoihin ja kokemusperäiseen tietoon (ja nyttemmin myös kulttuurievoluution kautta tulevaan tietoon ja uskomusjärjelmiin) perustuva todellisuuden jäsentämisen suunnaton tarve.



2. Mitä siitä seuraa?
Siitä seuraa maailmanselitysmallien ja uskomusjärjestemien hahmottamisen ja rakentamisen tarve. Maailmanselitysmalleista voidaan poimia karkeasti ottaen kolme erityisen voimallista tänä päivänä vaikuttavaa mallia, joita ovat:
a) tiedeuskovaisuus
b) lakiuskovaisuus
c) mystiset jumaluusopit ja poliittiset aatteellisuudet
Rajankäyntiä näiden kaikkien selitysmallien kesken esiintyy ja ne pyrkivät myös lähentymään toisiaan. Mutta yhtä lailla jokainen pyrkii määrittelemään itseään muista erottavilla piirteillään ja vetämään jyrkkiä erottavia rajoja välilleen.



3.No miten näiden uskomusjärjestelmien kanssa sitten tänä päivänä tässä todellisuudessa elää?
Jokaisella on vapaus valita, mitä näistä maailmanselitysmalleista hyväksyy ja mitä hylkää. Se voi olla vapauden vankila, koska nämä kaikki sisältävät valinnaisen, lähes loputtoman mahdollisuuskavalkaadin. Kaikki tarjoavat monenlaisia moraalis-eettisiä ja käytännöllis-normatiivisia mahdollisuuksia itsensä arvo-asemoimiseen, toteuttamiseen, hahmottamiseen ja tekoihin. Esimerkiksi voi hylätä lakiuskovaisuuden ja ryhtyä rikolliseksi. Voi hurahtaa uskoon ja normittaa elämänsä uskonnollista (mitä tahansa niistä) totuutta noudattaen. Voi aatteellisesti sitoutua puoluepoliittiselle oikealle tai vasemmalle.



Voi myös rationalisoida oman todellisuutensa turvalliseen arkiajatteluun, jossa tietoiset moraali- ja normivalinnat eivät näyttele suurtakaan roolia, eli ei problematisoi olemassaoloaan laisinkaan, vaan menee virran mukana ja nauttii siitä. Tai sitten voi fuusioitua koko vaihtoehtopatteriston kanssa, eli ottaa jotain hyvää yhdestä ja jotain hyvää toisesta ja sitä kautta löytää sen myötäkarvan oman eksistenssin ja havainnoidun/tosiasiallisen todellisuuden välille. ( Se on ehkä se keskitie, en ole varma kun en ole löytänyt, mutta luulen, että voisi olla aika hyvä resepti tasa-painoon.)




Minä luulen, että oman itseni ulkopuolella oleva maailmanselitysmallireseptiikka on karkeasti ottaen läydettävissä kaikkien noiden kolmen joistakin valikoiduista hyväksytyistä, ja joistakin valikoiduista hylätyistä ominaisuuksista. Sitten on vielä se oma sisäinen temperamenttiin ja persoonallisuuteen perustuva dynamiikka ja reseptiikka. Niistä voisi vaikka hämmentää sen keitoksen, jota elämäksi kutsutaan, sen sopan jossa uiskentelee mausteet, jotka määrittää sen miltä elämä maistuu: joskus myrkkyä, joskus makeaa.

maanantaina, helmikuuta 13, 2006

pyhät pöksyt

sitä arvelee tehneensä töitä, kun lounarin aluksi saa puristaa käsisiteestä kahvikupillisen hikeä

(tarkemmin katsottuna tuo olikin aika yököttävä juttu)

noh, kolmisen tunnin kuluttua on tänään tehty kahden päivän työt, sitten ollaankin enää nelisen päivää aikataulua perässä

sunnuntaina, helmikuuta 12, 2006

tämäkin alkoi työgoogletuksesta

jos ryhtyisi vihreäksi, saisi valmiit ohjenuorat ja kiellettyä|sallittua -listat kaikille elämän osa-alueille (toinen vaihtoehto olisi tietenkin skientologia, muttei taida olla tilipussi riittävän paksu)

saanko esitellä, ohjeet ekoseksiin

muistakaas siis, kun lähdette illalla hosumaan housuitta pihalle, niin tarkiskaa puutarhanhoito-osastolta etukäteen, ettei lumen alle ole kesällä kylvetty lannoitteita

ja valot pois, muutenkin kuin sen yökerhosta viimehetkillä kammetun epätoivotapauksen kanssa



ei jeesus, ei siis ihan oikeasti

perjantaina, helmikuuta 10, 2006

oikea ja väärä ratkaisu

mistähän löytäisi semmoisen lekurin joka ei iskisi sairaslomaa periaatteella "katsotaan nyt vielä viikko, syö sillä aikaa nämä", vaan hoitaisi oikeasti ongelman pois

lähiaikoina kun tutkimus kuin tutkimus on osoittanut, että saikkuja myönnetään jo pienimmistäkin syistä

ja jotkut meistä kun eivät turhia saikkuja haluaisi kun ei niitä kuitenkaan tule pidettyä


olisi toisenlainen ratkaisumalli minusta parempi, ihan jo kansantaloudellisestikin

mutta mitäs minä näistä asioista tietäisin

torstaina, helmikuuta 09, 2006

noidankehä

voi tätä elämää

kun saikku annetaan tipoittain niin tietysti sitä ihminen menee sen loputtua töihin eikä käy hakemassa lisää

huomaa aika nopeasti että toisin olisi pitänyt suunnitella

että huomenna taas ytsille, montakohan kertaa sitä ihminen saa röntgeniä ottaa lyhyen ajan sisään ennenkuin tulee se pään sisäinen hehku?

toisaalta, itsellä ei ole varaa olla poissa töistä, eikä firmalla ole varaa siihen että olen poissa töistä


sitä se on, se

kun minusta vieläkin...

kuuluu länsimaisiin arvoihin puolustaa ilmaisunvapautta

ja totalitarismista on historia ehkäpä jotain jo kertonut

hitusen harmittaa, ettei enää sitä päätoimittajan pallia omaa

on ihmisiä jotka uskaltavat ottaa kantaa ns. tärkeisiin asioihin, ja on ihmisiä jotka eivät uskalla

vaikka Virkkunen asiaa tölsyssä selittikin, niin kyllä munattomana hesarin ja muiden valtakunnan lehtien toimintaa pidän

no, saapa Patria myytyä enemmän panssareita


edt. mitä muuten veikkaatte, pitkäänkö kestää ennenkuin eu:lla menee lopullisesti pupu pöksyyn ja islam saa painovapauslakiin erikoissuojelupykälän, siis samaan tyyliin (lakikirjaimellisesti, ei muuten) kuin holokausti?

minä veikkaan puoltatoista viikkoa, jännittää vähän että mistä kirjoittaminen kielletään sitten sen jälkeen

maanantaina, helmikuuta 06, 2006

onhan se kornia mutta...



joistain asioista ei parane tinkiä ja kyllä ihan kotimaassakin pitää sananvapautta vaalia ettei keskustademari-ihme sitä heikennä

ja kun se kyse ei ole enää niistä piirroksista, eikö se mene ihmisille kaaliin

edt. Reuters näyttää, mitä allahinseuraajat lontoossa ehdottavat tämän kisan ratkaisuksi. leppoisaa sakkia

myrkyn lykkäsi

yksi pieni sana jota freekut kammoavat...

sairasloma


saatana


edt.iso poika olen jo. huomasin aiempaa postausta lukiessani, etten vieläkään erota oikeata ja vasenta toisistaan. mutta on minulla sentään ajokortti

miettikää sitä kun ei yöllä tule uni silmään

sunnuntaina, helmikuuta 05, 2006

ammattitaudit

ennen kaikki oli huonommin, ennen täytyi itse teloa itsensä mutta nykyään palkkatyö hoitaa senkin

havaitsin juuri, että hitusen vaikeuttaa työntekoa oikean käden peukalo joka osoittaa 30 astetta väärään suuntaan

kun äsken epähuomiossa nojasin sillä käsinojaan niin meinasi työkaveri nähdä kuinka aikuinen mies itkee

täytynee kiittää onneaan, että tapaturma-alttiina poikalapsena on varannut (mauste)kaappiin erisorttisia siteitä ja teippejä pienen maailmansodan tarpeiksi

että nännännää, minäpäs pääsen leikkimään lääkärileikkejä
(jeesus sentään, sinähän kuulostat ihan schizoblogilta)


vaikken olekaan kummoinen ennustaja niin voin jo varmuudella sanoa, ettei huomisesta työpäivästä tule kuin itku

uskokaa pois

mistäs nyt tuulee

tulipas hassu päänsisäisajatus
(tutut tietävät että yleensä jonkun ajatuksen alkaessa hahmottua se siirretään suoraan puheeksi, voi sitä hämmentyneiden kasvojen määrää)

imuroidessa rupesin miettimään, että pitäisiköhän ryhtyä opiskelemaan koska silloin olisi teoreettiset mahdollisuudet valmistua syssyllä

sitten join pari kuppia kahvia ja se meni ohi


sen verran kuitenkin säikäytti että oli pakko tulla töihin

täällä on onneksi muutakin tekemistä kuin kuunnella itseään, lisäksi se on haitaksi

lauantaina, helmikuuta 04, 2006


Operaatio Maitojunan kunniaksi Rique Rique Sputnik esittää: fiktiivis-faktinen verbaaliviritteinen blogiperformanssi.

Kolmenkympin kriisi livenä!
Vain tänään Kottolassa! Kääk!

Lukuohjeeksi: Kunkin tekstikappaleen lähdeviitteet on sijoitettu kappalaiden alalaitaan laiskuudesta ja suoranaisesta piittaamattomuudesta johtuen.


Täytin 30 jo viime toukokuussa, mutta kesti tovin ennen kuin ymmärsin, että kriisiytyminen on ainut rehellinen keino kohdata se raastava todellisuus, että maapallo on pyörähtänyt akselinsa ympäri jo yli kolmekymmentä kertaa sitten vuoden 1975, minä sen pinnalla töröttäen. Kun nyt olemassaolollani kuormitan tätä planeettaa edelleen, onkin syytä miettiä, että miksi ihmeessä ja vieläpä näin pitkään ja kuinka voisin vielä lunastaa paikkani tässä maailmassa jatkossakin? ( Luther. M , Teesit 1-14. Wurttenbergin Kirkon ovi: 1758, Wittgenstein, Tuomas Akvinolainen, Erasmus Rotterdamilainen, Platon, Sokrates, Raamattu. Uusi ja Vanha testamentti 1-200, 589-1006. Suomen Laki. Normikäyttäytyminen I-III, Laskuoppia ja sitä itteään esikoululaisille. W+G: 1980. )


Tarkasteltuani elämäni kulkua suhteessa elämäntapa- ja elinaikaodote-
mittareihin
(Tilastokeskus. Julkaisuja 1975, 102-200, 1983a,b, 1998,& 2002, Stakes . Terveet elämäntavat. 2004) totesin, että kriisiytymiseni ei ole ainoastaan välttämätöntä, vaan myöskin todennäköistä.

Kouluttautuminen ja työssä ja työyhteisön jäsenenä kehittyminen sekä omien henkilökohtaisten voimavarojen ja vahvuuksien kanavointi kohti elin-ikäistä oppimista olisi nyt suotavaa, ellei jopa tavoiteltavaa. Ja mediaanit olkoot ohjenuoria itsemittarointiin. (Opetusministeriö. Opetuksen kehittämissuunnitelma. 1995-2005., Opetuskasvatushallitus. Hyvästä oppilaasta hyväksi veronmaksajaksi, Peruskoulun A&O . 1979).

Sisälläni pahoinvoivan ja väärin ymmärretyn lapsen hoivaaminen kohti eheää aikuisuutta, auttaa minut selviämään tästä raastavasta kriisistä. Parannus perustuu oman identiteettini etsimiseen ja menneisyyden kohtaamiseen ja tulevaisuuden pelkojen tunnustamiseen. (Freud. S. 1589. Pseudominä, mä itte ja enämpi mää.)


Tullakseni täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi ja reippaaksi veronmaksajaksi minun täytyy tienata jonkin verran enemmän verrattuna siihen, mitä koskaan tulen työlläni ansaitsemaan, ja palkkatulojeni täytyy kasvaa lähes eksponentiaalisesti vuosittain yhteiskunnan tukipylvään statuksen saavuttaakseni. (Verohallinto 2001-2005, Eläketurvakeskus. Palkansaajan eläketurvakertymät 1989-2005. Valtionvarainministeriön katsauksia valtion- ja kunnallisverokertymistä vuosille 2000-2075)


Itsetuntemus on avain kehittymiseen ja sitä täytyy hyödyntää ahkerasti. Olen Myers-Briggs persoonallisuusindikaattorissa INTP elikkäs jokseenkin introvertti ja rauhallinen ajattelija ja myöskin enneagrammiteorian mukaan olen Sopeutuja, jonka toiminta on vaistokeskuksessa ja jonka siivet ovat Menestyjä ja Tarkkailija, ja jonka kehitysalueet ovat Mussuttaja ja Vaipuja. Horoskoopissa olen Aurinkomerkiltäni Härkä, Kuu on Oinaassa ja Merkurius kaksosissa ja sit viä Mars kaloissa, joten olenpa juurevan rauhallinen ja luotettava, paitsi myös jääräpäinen ja tulinen, ja vieläpä ailahteleva ja impulsiivinen. Joten enköhän näistä aineksista rakentuneena tunne jo olevani ihan olemassa lukuisine ominaisuuksineni, joita tämän itsetuntemuksen kautta pystyn paitsi tunnustamaan, mutta joiden avulla kykenen myöskin kasvamaan ihmisenä ja ymmärtämään oman rajallisuuteni ja hyväksymään itseni ja myös muut sellaisena kuin he ovat. Olen. Kuka? Tänäänkö? (Astrologian aakkoset, Yhdeksän persoonaa elämän tiellä, Katharine Cook Briggs & Isabel Briggs Myers.)



Kaikki riippuu kuitenkin vaan ASENTEESTA! Vähänkö mä oon hukannut elämäni, kunnoon valinnut väärin elämän risteyksissä, hyi mua! Täytyy nöyrtyä ja tunnustaa omat heikkoudet, et ikinä tulisin vahvaksi ja et voisin aloittaa uudelleen. (Itsesääli dramaturgisena tehokeinona, Teatterikorkeakoulun julkaisuja 2001).

Kyllä kaikki mitä mä oon tehny, on jotenkin kasvattunu mua ihmisenä ja on voinut huomata, et kuinka yllättävät asiat vie eteen päin ja elämä kantaa. Ei oo kyl tarvinnu yhtään katua niitä valintoja joita mä olen tehnyt, koska ne on ollut just sillon niitä juttuja mitä mä oon halunnukin ja niiston jää käteen niin paljon kokemuksia, etten mä usko et mä olisin mä ilman niitä. Ja huonotkin keikat on kasvattanut ihmisenä ja on oppinu sillai riskinottoa, et vaix yrittää ja se menee puihin, niin ei sekään oo viä maailmanloppu. (Nami-nami- Jee- Jee ala M. Bjurström, Optimismi rakentavana elämän asenteena.)


Olennaisinta ei saa unohtaa. Tärkeää ei ole näyttää hyvältä, sehän olisi kovin pinnallinen ja omahyväinen ajatus. Kauneuden hoidossa kolmekymppisen naisen täytyy muistaa ennen kaikkea pitää itsestään hyvää huolta. Siksipä nyt muistankin, että aikuistuvan naisen ihon hoitoon kuuluvat ihanan raikkaat silmänympärysvoiteet, jotka elvyttävät päivän rasituksista väsyneet kasvoni. Valokynällä, valkoisella kajalilla ja huolella valitulla meikkivoiteilla voin loihtia hetkessä virkeän ja raikkaan vaikutelman, sekä häivyttää ihon pieniä kauneusvirheitä. Kokonaisuuden täydennän nyppimällä kulmakarvat, ajelemalla kainalot sekö käsittelemällä vartaloni jokikinen elämäni päivä hierovalla selluliittivoiteella. Enkä myöskään unohda vartalon kosteutusta, kasvojen kuorintaa ja ilmettä raikastavia naamioita ja jne & yms ja vain muutamia asioita mainitakseni. ( Me Naiset, Vogue, Lancome. Lumene, Max Factor, Joe Blasco, Patriarkaatti. 10 000 ekr- 2056)

Terve sielu, terveessä ruumiissa! Sen sanoivat parhaiten jo antiikissa. Siis bodypumppaamaan! Että lihaskunto paranee, stressinsietokyky paranee, työkyky kohenee, ja pakara on piukea aina vaan. Ja kun naisellinenkin kuitenkin aina pitää olla ja pukeutua hyvin ja muodin mukaan ja paljastavan seksikkäästi. Siis PITÄÄ! Jos kroppa ei anna myöden, niin kroppa pitää muokata muottiin. Hus! Lenkille, jumppaan, jonnekin veivaamaan sisäreittä normikuosiin! (Sport Gym. Kevään ohjelmalehdykkä. 2006. Reisi, Pakara, Vatsa- jumpalla mielen virkeyttä, elämän laatua ja tehoa työpäivään. 2006.)


Ja entäs ne paheet! Voi niiden määrää ja laajuutta 30-vuotiaalla ihmisellä! Röökiä ja olutta ja viiniä ja siideriä ja snapseja! Ei ei ei! Ei aistinautintojen ole tie kunnollisen naisihmisen, vaan kieltäymyksellä, askeesilla ja ruumiinkurituksella on sosiaalinen hyväksyttävyys ansaittava, hyvän ihmisen sädekehä saavutettava ja tie onneen kivettävä. Totisesti. (Kymmenen askelta hyvään oloon. Terveysvaikutteiset tuotteet kautta-aikojen DDT:stä E 921: een. Tullaan viisaammiksi näin, alkoholin kohtuullinen nautintokäyttö.Oy Alko Ab:n julkaisuja 2000. Juovutusjuomat ja tarkkuusammunta. Kansan raittiussivistysseuran julkaisuja. Viiala:1913.)


Tik. TIK. Tik TIK. Tik. TIK. Eipäs vain täysiveristä ja vakavasti otettavaa 30vee kriisiä voikaan olla ilman klassikkoa: Biologisen kellonhan täytyy tikittää voimaperäisen tiheään ja vähintään niin lujaa, että pää hajoaa ja sukulaiset motkottaa ynnä vanhaksi piiaksi haukkuu. Vanhoina hyvinä aikoina tällainen tapaus olisi jo hautaan asti armahdettu vanhapiika, mutta näin 2000 -luvulla on vielä jakoa ja epätoivoa tarjolla niin sanotulla toisella kierroksella, jossa hätäisimmät parikymppisinä pariutuneet eronneet heittävät uutta rundia kaikkeen kauniiseen pettyneinä ja kyynistyneinä. Mutta siitäkin viis! Biologisen kellon raivokas kalkatus vaimentaa epäilyksen äänen ja jok´ikisen vakavahenkisen ja valveutuneen kolmekymppisikäkriisiytyneen herättää se metakka ja kas ihme; Toisen kierroksen pettäjät ja jättäjät ovatkin täysin kuranttia tavaraa, kun ikääntyvä munasoluntuottaja etsii fuusiota. ( Äiti sanoi, osat 1-10, Minähän sanoin, sanoi äiti. Osat 11-21, Sanoispa sulle jo edes anoppi, äiti sanoi. Osat 22-35.)

Ja jos ette muuten tulleet vakuutetuiksi kriisin syvyydestä, vaikeudesta tahi säälittävyydestä, miettikääs tätä: ns. poroporvarillisen katsannokannan mukaan viettäisin normitilassa ns. ruuhkavuosia, eli lapset olisi pieniä (ne kaikki keskimäärin 1,8), ura olisi putkessa ja tasapainoilisin lähinnä perhe vs. ura vs. parisuhde vs. minä itse -tarvehelvettitrapetsilla, sen sijaan että nyyhkisin kyseisen helvetin puutetta jossakin nörttien netissä, pirun blogissa, jossa ketään ei kiinnosta tällainenkaan vuodatus, koska kaikki on jo sanottu.
Mens sana in corpore pyh!


(Tulkintaohje: performanssi on päättynyt. * Esittäjä kumartaa nyt yleisölle *)

perjantaina, helmikuuta 03, 2006

ei se kauas paiskannut

tänään tulee yhdeltä kanavalta peräkkäin Missimittari ja TiltTV.

Virhe oli lukijan silmässä, mutta Tissimittari kuulostaa ihan -äSsän uudelta lempiohjelmalta. (tulipa se ruumiinosakiintiö sitten täytetyksi tältä päivältä)

kukkulan kuningatar

Nyt kun takalistoni on viimein kunnossa, tuntuu, että voisin jälleen tulla alas.

(Kuten huomaatte, muutkin kuin -äS, voivat vääntää kottolapostauksensa ruumiinosista - vaikkapa perseestä, jos eivät muuta keksi. Pakkaskeliajatuksia, nro 1)

torstaina, helmikuuta 02, 2006

ei ymmärrä

olisi oikeasti hauska tietää, olenko minä saamassa potkut vai ylennyksen

koska ei tämä nykyinen meininki voi ainakaan olla mikään status quo (tai joku vastaava latinankielinen mukafiksuus)


ps. olisi oikeasti hieno semmoinen paita jossa etumuksessa lukee "filosofian gandhi"

näytä rusketusraidat, beibe

joku hippiäinen haastoi kertomaan mitä tällä, italialaista (voi nyt saatana) kääntävällä on päällä. njahas, riisutaan ja katsotaan, se hämmentynyt ihminen on sitten vieressä seisova pomo

joskus mustaa väriä omanneiden eccojen ja mustien sukkien yläpuolelta näyttävät löytyvän, yllättävää kyllä liituraitakuosin pesussa saaneet sinervät farkut. niiden alta näyttävät löytyvän perusharmaat bokserit (...koska eihän sitä pienempiin tämä aatteenpalo mahdu...)

ylävartaloa verhoaapi grafiitinharmaa, egyptiläinen (jostain kumman syystä) t-paita jonka päällä onpi musta huppari. flunssaa torjuu kaulaan sidottu arafat-huivi.

Lisukkeena pokat ja normaali tonni geeliä pitämässä kuontalon osoittamassa varttia yli kahta. happy now..?

vastakkoon joku jos jaksaa. vaikkapa pääkallopaita ja panda, naisten vaatteet on kuitenkin mun aatteet (häpeäisit noita sanaleikkejäsi)

Kettuilua kerrakseen

Kun mut on jo dissattu tässä blogissa sinne "Ehkä-joskus-häiriköi-toivottavasti-kuitenkaan-ei" osastoon, niin nyt mä kostan. Mä avaan mun henkilökohtaisen arkiston tänne luettavaksi. Arkisto sisältää listauksen kirjoista joita olen lukenut vuodesta 1996, pois lukien ne vuodet jolloin ei ollut tietokonetta jonne listaani olisin voinut tuolloin kirjoittaa. Mut nyt ihan keskustelun avauksena: mitä te haluatte lukea? Mikä on hyvä kirja? Miksi lukea?

16.9.1996 alk.


Douglas Adams
A 14kpl

Dirk Gentlyn holistinen etsivätoimisto

Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki

Enimmäkseen harmiton

Linnunradan käsikirja liftareille

Maailmanlopun ravintola

Näkemiin ja kiitokset kaloista

Douglas Adams & John Lloyd

Elimäen tarkoitus

Juhani Aho

Papin tytär

Papin rouva

Anonyymi

Herra Jackin ihmeellinen huone (1968)

Jane Austen

Sanditon, leikkiä ja totta

Järki ja tunteet

Ylpeys ja ennakkoluulo

Paul Auster

Mr Vertigo

H.E Bates B10kpl

Oi ihana toukokuu

Peter Bichsel

Lasten tarinoita

Alfred Birnbaum & Riku Kanmei

Zenin viikset ja häntä

Saul Bellow

Sadekuningas (1958)

Henri Broms

Olio sinänsä

Emily Brontë

Humiseva harju (1847)

Mikko Bruun,jne

Uutisoppikirja

Mihail Bulkakov

Saatana saapuu Moskovaan

Anthony Burgess

Kellopeliappelsiini

William S. Burroughs

Alaston lounas

Italo Calvino C 88kpl

Herra Palomar

Jos talviyönä matkamies

Marcovaldo eli vuodenajat kaupungissa

Michael Capuzzo & Teresa Banik Capuzzo

Sydämeni kissa. Kertomuksia toivosta, viisaudesta ja kehrrräävästä rakkaudesta

John Dickson Carr l. Carter Dickson

Hautausmaa vuokrattavana

Kunnes kuolema erottaa

Kuolemankello

Pronssilampun kirous

Punainen leski

Vihreä kapseli

Yhdeksän väärää vastausta

Philippa Carr

Pyhän Brunon ihme (1972)

Paulo de Carvalho-Neto

Suomi

Miguel de Cervantes Saavedra

Don Quijote

Agatha Christie

Aikataulukon arvoitus

Askel tyhjyyteen

Bertramin hotellissa

Eipä aikaakaan niin voi kauhistus

Esirippu

Golfkentän murha

Hautajaisten jälkeen

Helmeilevä kuolema

Hercule Poirot ja salainen kaava

Herkuleen urotyöt

Herra Quin esittäytyy

He tulivat Bagdadiin

Hiirenloukku

Hänet täytyy tappaa

Idän pikajunan arvoitus

Ikiyö

Kaikki päättyy kuolemaan

Kellot

Kissa kyyhkyslakassa

Kohtalokas viikonloppu

Kohti nollapistettä

Kolmas tyttö

Kolmetoista

Kortit pöydällä

Kuolema ilmoittaa lehdessä

Kuolema lähettää viestin

Kuolema Niilillä

Kuolleen miehen huvimaja

Kurpitsajuhla

Kymmenen pientä neekeripoikaa

Lentävä kuolema

Listerdalen arvoitus

Lomahotellin murhat

Lordin kuolema

Mabellen kahdet kasvot

Murha Mesopotamiassa

Murhenäytelmä kolmessa näytöksessä

Mykkä todistaja

Neiti Lemon erehtyy

Neiti Marplea ei petetä

Neiti Marplen viimeinen juttu

Neiti Marple koston jumalattarena

Neiti Pinkertonin salaisuus

Norsun muisti

Paddingtonista 16.50

Parker Pyne tietää kaiken

Poirotin lyhyet jutut

Poirotin varhaiset jutut

Puolustuksen puheenvuoro

Roger Ackroydin murha

Rouva McGinty on kuollut

Ruskeapukuinen mies

Ruumis kirjastossa

Salaperäiset rukiinjyvät

Seikkaileva jälkiruoka

Seitsemän kellon salaisuus

Simeon Leen testamentti

Sininen juna

Stylesin tapaus

Syyttävä sormi

Särkyneen peilin arvoitus

Teetä kolmelle

Toinen kutsu

Totuus Hallavan hevosen majatalosta

Tuijottava katse

Vaarallinen talo

Varjossa auringon alla

Viisi pientä possua

Vuoksi ja luode

Väärän vänkyrä talo

Hercule Poirotin johtolanka

Robin Cook

Kooma

Edmund Crispin

Liikkuva lelukauppa

Salvador Dali D15kpl

Neron päiväkirja

Marie Darrieussecq

Sikatotta

Robertson Davis

Viides rooli

Charles Dickens

Pickwick kerhon jälkeenjääneet paperit I ja II

Kaksi kaupunkia

Virginie Despentes

Pane mua (Baise-moi) 1996

Arthur Conan Doyle

Baskervillen koira

Kun maa kirkui ja muita epätavallisia tarinoita

Punaisten kirjainten arvoitus

Claude Duneton

Aurinkokuningas; Ludvig XIV:n lapsuus

Marguerite Duras

Moderato cantabile (1958)

Gerald Durrell

Arkillinen eläimiä

Eläimet ja muu kotiväkeni

Erich von Däniken

Takaisin tähtiin

Vieraita avaruudesta

Umberto Eco E 3kpl

Miten käy: Pakinoita arkipäivän aiheista

Ruusun nimi

Bret Easton Ellis

Alta nollan

Lilian Faschinger F 8 kpl

Syntinen Magdalena

Federico Fellini

Giulietta

John Fiske

Merkkien kieli

F.Scott Fitzgerald

Kultahattu (The Great Gadsby)

Anne Frank

Nuoren tytön päiväkirja

Kinky Friedman

Elvis, Jeesus ja Coca-Cola

Carlos Fuentes

Vanha gringo

Ben Furman

Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus (1997)

Erle Stanley Gardner G 28kpl

Budhien arvoitus (1959)

Epäröivä emäntä (1960)

Karannut ruumis (1954)

Kleptomaanin jäljet (1958)

Perry Mason käy Las Vegasissa (1964)

Perry Mason ja papukaija todistajana (1939)

Perry Mason ja piikkilanka-aita (1977)

Perry Mason ja tummaverikön tapaus

Perry Mason ja unissakävelijän tapaus (1936)

Tappava lelu

Vaarallinen vastustaja

Verevä aave

Thomas Godfrey toim.

Murha maaseudulla

Nikolai Gogol

Päällystakki

Robert Goldsborough

Nero Wolfe ja musta aukko

Liian monta alibia

Keltainen lehdistö

Verenpunainen muratti

Sergeanne Golon

Angelica

Angelica ja kuningas

Angelica ja sulttaani

Robert Graves

Minä, Claudius

Bernhard Grzimek

Eläinten iloja ja suruja

Giovanni Guareschi

Isä Camillo ja hänen laumansa

Isä Camillo ja ne nykynuoret

Isä Camillon kylä

Isä Camillon paluu (1954)

Isä Camillo vauhdissa

Toveri Don Camillo

Martta Haatanen H 42kpl

Taivas tummuu (1942)

Raija Harju

Minäkö piittaisin miehistä (1988)

Daniil Harms

Sattumia

Joanne Harris

Appelsiinin tuoksu (2001)

Kesäviiniä (1999)

Sarkaa ja samettia (2003)

Suolaista hiekkaa (2002)

Harry Harrison

Bill Linnunradan sankari

Harry Harrison & Leon Stover

Stonehenge - Atlantiksen tuho

Jaroslav Hasek

Vanha kunnon sotamies Svejk

Marko Hautala

Kirottu maa (2002)

John Hawkesworth

Kahden kerroksen väkeä (1972)

Risto Heiskala

Onko Amerikka totuus Euroopasta?

Pertti Hemanus

Kuka murhasi professorin?

Viestinnän ja joukkotiedotuksen perusteet. Johdatus tiedotusoppiin 1

Viestinnän ja joukkotiedotuksen perusteet. Johdatus tiedotusoppiin 2

Ernst Hemingway

Kenelle kellot soivat?

Nuoruuteni Pariisi (1964)

Vanhus ja meri

Herman Hesse

Muuan nuoruus

Carl Hiaasen

Koirankuria

Myyrän työtä

Onnen koukussa

Oscar Hijuelos

Mambo Kings -rakkauden rytmi

Eva Hirn

Jännittävä talvi (1924)

Thor Heyerdahl

Aku-Aku

Benjamin Hoff

Nalle Puh ja Tao

Nasu ja Te

Robert Holdstock

Alkumetsä

Stewart Home

Käkimassaa

Pelko ja viha

Oppi tulee idästä

Uhoan voimaa

Ajatuksen loppu

Ihohygieniaa

Nick Hornby

Uskollinen äänentoisto

Kari Hotakainen

Bronks

Buster Keaton: Elämä ja teot

Victor Hugo

Kurjat

Veikko Huovinen

Hamsterit

Lampaansyöjät

Veitikka

Anna-Leena Härkönen

Akvaariorakkautta

Peter Hoeg

Rajatapaukset

John Irving I 4kpl

Garpin maailma

Kaikki isäni hotellit

Neljäs käsi (2001)

Isoäiti

Ulos elämään (1940)

Maria Jotuni J 1kpl

Huojuva talo (1963)

Auli Kaartinen & Anna-Kaarina Kippola K 12kpl

Sadomasokismi

Franz Kafka

Amerikka

Yashal Kemal

Haukkani Memed

Ken Kesey

Yksi lensi yli käenpesän

Joseph Kessel

Päiväperho

Ilkka Koivisto

Elämää korkeasaaressa

Lähtö Caracasista

Sesse Koivisto

Eläintarha olohuoneessamme

Rakkaat ja raivostuttavat eläinystävämme

Ilkka & Sesse Koivisto

Savannien liituraidat ja pussaavat pulut

Anna Kortelainen

Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina (2002)

Paul Lafarque L 17kpl

Oikeus laiskuuteen

Tertti Lappalainen

Eläimet ja minä

Maria Lang

Murha vuokralaisena

Maurice Leblanc

Arsene Lupin, herrasmiesvaras

Arsene Lupin ja Sherlock Holmes

Arsene Lupin ja Tiikerin hampaat

Caglioston kreivitär

Ontto neula

Stanislaw Lem

Kyberias

Solaris

Gaston Leroux

Oopperan kummitus

Ira Lewin

Suudelma ennen kuolemaa

Rosa Liksom

Yhdenyön pysäkki

Väinö Linna

Tuntematon sotilas (1954)

Erlend Loe

Supernaiivi (1996)

Konrad Lorenz

Eläimet kertovat

Eläimet ja ihmiset

Philip MacDonald M 31kpl

Kymmenen kuollutta miestä

Naquib Mahfouz

Middag-kuja

Leo Malet

Kuolema nousee Louvren takaa

Gabriel Garcia Marguez

Haaksirikkoisen tarina

Ihmisen ääni

Kenraalin labyrintti

Kukapa everstille kirjoittaisi

Kuulutetun kuoleman kronikka

Mama Granden hautajaiset

Miguel Littinin maanalainen seikkailu Chilessä

Patriarkan syksy

Pelon hetki

Rakkaudesta ja muista riivaajista

Rakkautta koleran aikaan

Rojumyrsky

Sadanvuoden yksinäisyys

Surullinen ja uskomaton tarina

Oudot vaeltajat

Uutinen ihmisryöstöstä

W. Somerset Maugham

Näyttelijätär (1937)

Elämältä se maistui (1930)

Colleen McCullough

Okalinnut (1977)

Henry Miller

Hiljaiseloa Clishyssa

Christopher Moore

Hiljaisen poukaman himolisko (2000) (The Lust Lizard of Melancholy Cove)

Timo K. Mukka

Maa on syntinen laulu

Pierre La Mure

Punainen mylly: Romaani Henri de Toulouse-Lautrecin elämästä

Henri Murger

Boheemielämää

Juhani Mäkelä

Mämmi Ltd

Satunnainen matkailija lemmenlaivalla ja muita matkakertomuksia

Satunnainen matkailija matkustaa taas

Satunnainen matkailija paratiisisaarella

Vladimir Nabokov N 6kpl

Lolita

Friedrich Nietzsche

Antikristus

Anais Nin

Erotica

M.A. Numminen

Baarien mies

M.A. Numminen & Markku Into

Etsivätoimisto Andrejev & Milton

M.A. Numminen & Esa Saarinen

Terässinfonia

Outsider O 5kpl

Ametistikruunu

Ampiaisen arvoitus

Keskiyön murha

Pension Ritzin arvoitus

Talo Dzersinskajan varrella

Arto Paasilinna P 32kpl

Aatami ja Eeva

Auta armias

Elämä lyhyt; Rytkönen pitkä

Eurooppalaiset kasvot

Herranen aika

Hirnuva maailmanloppu (1999)

Hirtettyjen kettujen metsä

Hirttämättömien lurjusten yrttitarha

Hurmaava joukkoitsemurha

Isoisää etsimässä

Jäniksen vuosi

Koikkalainen kaukaa

Kultainen nousukas

Maailman paras kylä

Onnellinen mies

Operaatio Finlandia

Parasjalkainen laivanvarustaja

Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija

Seitsemän saunahullua suomalaista

Sotahevonen

Suloinen myrkynkeittäjä

Tuomiopäivän aurinko nousee

Ukkosen jumalan poika

Ulvova mylläri

Vapahtaja Surunen

Volomari Volotisen ensimmäinen vaimo ynnä muuta vanhaa tavaraa


Reidar Palmgren

Jalat edellä (2001)

Quentin Patrick

Kalman laulu (1948)

Elliot Paul

Ahtaan kadun pariisilaisia. Erään pariisilaisen korttelin tarina. (The last time I saw the Paris) (1946)

Juhani Peltonen

Elmo (1978)

Adrian Plass

Erään (hurs)kauden muistiinpanoja

Terry Pratchett & Neil Gaiman

Hyviä enteitä

Russell Ross R 3kpl

Bird elää

Seppo Roth l. Suomenjoutsen

Tuhansien lärvien maa

Aino Räsänen

Evastiina (1977)

Pentti Saarikoski S 58kpl

Aika Prahassa

Hannu Salama

Se tavallinen tarina (1965)

Mauri Sariola

Ison kalan katiska (1981)

Kolmen valtakunnan vainaja (1971)

Lavean tien laki (1961)

Leivätön pöytä on katettu (1958)

Niin syvä on kuin pitkäkin (1965)

Rotat pois laivasta (1956)

Petroskoin keltainen kissa (1980)

Pyykki on pantu ja pysyy (1965)

Sumusta nousee risti (1975)

Susikosken ajojahti (1974)

Susikosken elämän kevät (1969)

Susikoski Päiväntasaajalla (1980)

Susikosken vaikein juttu (1967)

Susikoski virittää ansan (1970)

Tuula Sariola

Halikon kirkkomurha (1991)

Susikoski Orilammella (1994)

Dorothy L. Sayers

Kuolema vierailee kerhossa

Georges Simenon

Juna Venetsiasta (1965)


Peter Singer

Oikeutta eläimille

Maj Sjöwall & Per Wahlöö



Komisario Beck tähtäimessä



John Steinbeck

Hyvien ihmisten juhla

Oikutteleva bussi

Rex Stout

Caesar on kuollut

Ei aivan tarpeeksi kuollut

Ennen keskiyötä

Isätön tyttö

Kadonnut ääni

Keihäskäärme

Kesävieraan kuolema

Kultaiset hämähäkit

Kuoleman käsikirjoitus

Kuolema pöytälaatikossa

Liian monta asiakasta

Liian monta etsivää

Liian monta kokkia

Liian monta kuolemaa

Liian monta naista

Lopullinen ratkaisu

Missä on testamentti?

Murhaajan tyyliin

Murha makuuhuoneessa

Mustan vuoren varjossa

Nero Wolfe pesee kätensä

Nero Wolfen viimeinen juttu

Oikeus kuolla

Ovikello soi

Parhaissakin perheissä

Pelokkaitten miesten liitto

Punaisen rasian arvoitus

Puuttuva lenkki

Shampanjaa yhdelle

Toinen tunnustus

Viimeinen siirto

Viittä vaille vainaja

Yli kuolleen ruumiini

Artur Swerr

Tyrannien henkilääkäri (1961)

Paul Theroux T 11kpl

Paikallisjunalla Patagoniaan

Suuri junamatka

Jari Tervo

Myyrä (2004)

J.R.R. Tolkien

Hobitti

Maamies ja lohikäärme

Taru sormusten herrasta

Anne Tolstoi Wallach

Naisen osa (1981)

Anton Tsehov

Kohtaus metsästysretkellä

Jouko Turkka

Aiheita

Annikki Turunen

Vaeltajat (1948)

Markku Turunen

Kaikki rakkauteni

Jukka Ukkola U 1 kpl

Lööpinen. Lukuopas lööppejäkin syvemmälle (1994)

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta V 4kpl

Historiikki 1968-2003

Philipp Vandenberg


Nero: Keisari ja jumala, taiteilija ja narri

Kurt Vonnegut

Galapacos

Teurastamo 5

Irwing Wallace W 12kpl

Tohtori Chapmanin raportti (1961)

Mika Waltari

Kaarina Maununtytär

Komisario Palmun erehdys

Kuka murhasi rouva Skrofin?

Mikael Karvajalka (1948)

Sinuhe egyptiläinen

Tähdet kertovat, komisario Palmu


Satu Waltari

Kahvila Mabillon

Evelyn Waugh

Mennyt maailma

Donald E. Westlake

Ottakaa pankki kiinni! (1972)

Kjell Westö

Leijat Helsingin yllä

P.G. Wodehouse

Outo lintu linnassa (A Pelican at Blandings) (1969)

Banana Yoshimoto Y 2kpl

Kitchen

Np

Emile Zola Z 1kpl

Nana

YHT. 405 kpl

yhteys

    jumalansana@yahoo.com

disinformaatio

    kauppatieteilijöitä // 1
    humanisteja // 4
    1 valtion virallinen nörtti
    keskimääräinen vuosikurssi // 8+
    sijainti //
    1|vaasa
    1|helsinki
    1|pohjoispohjanmaa
    1|pohjois-savo
    2|turku

oliko lystiä

 feedi
                 eXTReMe Tracker