Vanhuus tulee puun takaa
Olen jo pitkään hokenut seuraavia seikkoja:
1. Ikä on numero paperilla, ja päässä aivan eri asia.
2. Naisten seksuaalinen huippu on kolmekymppisenä ja ... no, kaikki tietävät jatkon.
Olen myös pitkään ollut hämmentynyt siitä, että mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän nuoret miehet minusta vaikuttavat kiinnostuvan. Enkä nyt tarkoita nuorella kolmikymppisiä, vaikka enpä heitäkään vielä vanhaksi laske.
Olen ollut tilanteesta/tilanteista hilpeän huvittunut, joskin myös hiukan hämmentynyt. Mistä ihmeestä tämä oikein johtuu, on syvälliseen ajatteluun tottumaton ainoa jäljellä oleva brunetti-aivosoluni pähkäillyt pähkäilemästä päästyään, mutta samalla ne loput -- blondisolut siis -- ovat antaneet minun tuudittautua uskomaan, että olenhan minä melko nuori vielä itsekin.
Viimeisin nuorimiestapaus lähti liikkeelle vedonlyönnistä. Oli tavallinen tylsä pokeri-illan jälkeinen baari-ilta, ja ihmettelimme lähinnä miespuolisista henkilöistä koostuneen seurueemme kanssa sitä, kuinka väki kantabaarissa vain nuorenee kerta kerralta. Etenkin minua, seurueen jotakuinkin ainoaa sinkkua (vastaeronneita ei lasketa sinkuiksi vielä), tilanne harmitti suuresti, sillä tarjonta oli aika vähäistä. Ei tietenkään silmänruoan osalta, sehän on selvä: nuoria miehiähän katselee vaikka huvikseen, kunhan ovat täysi-ikäisiä. Ja kieltämättä katselinkin.
Yhtä katselin aivan erityisen paljon, ja lopultahan sitä lyötiin vetoa kahdestakin seikasta:
1. Uskallanko?
2. Jos uskallan, lähteekö?
Löin vetoa itseäni vastaan, mikä kostautui rahallisesti joskaan ei kaikin puolin epävoitollisesti. Kyseessä ollut mukava nuorimies on nyt sitten muutaman kerran sulostuttanut elämääni vierailemalla miespääosassa erilaisissa kohtauksissa, mistä olen tähän päivään saakka ollut suuresti ilahtunut.
Tänään se kuitenkin iski: Herrajumala, minä olen liian vanha. En parhaalla tahdollakaan voi sanoa, että mies olisi minulle liian nuori, mutta minä olen sille kyllä ihan liian vanha. Yhtäkkiä, tänään, tunnen itseni noin kymmenen vuotta vanhemmaksi kuin eilen.
Mitä ihmettä? Miten minusta tuli vanha?
Ja miksi te nuoret miehet oikeasti lähdette tämmöiseen peliin?
Miksi te kiinnostutte itseänne huomattavasti vanhemmista naisihmisistä?
Kai teille olisi parempaakin (lue: nuorempaakin) tarjolla?
1. Ikä on numero paperilla, ja päässä aivan eri asia.
2. Naisten seksuaalinen huippu on kolmekymppisenä ja ... no, kaikki tietävät jatkon.
Olen myös pitkään ollut hämmentynyt siitä, että mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän nuoret miehet minusta vaikuttavat kiinnostuvan. Enkä nyt tarkoita nuorella kolmikymppisiä, vaikka enpä heitäkään vielä vanhaksi laske.
Olen ollut tilanteesta/tilanteista hilpeän huvittunut, joskin myös hiukan hämmentynyt. Mistä ihmeestä tämä oikein johtuu, on syvälliseen ajatteluun tottumaton ainoa jäljellä oleva brunetti-aivosoluni pähkäillyt pähkäilemästä päästyään, mutta samalla ne loput -- blondisolut siis -- ovat antaneet minun tuudittautua uskomaan, että olenhan minä melko nuori vielä itsekin.
Viimeisin nuorimiestapaus lähti liikkeelle vedonlyönnistä. Oli tavallinen tylsä pokeri-illan jälkeinen baari-ilta, ja ihmettelimme lähinnä miespuolisista henkilöistä koostuneen seurueemme kanssa sitä, kuinka väki kantabaarissa vain nuorenee kerta kerralta. Etenkin minua, seurueen jotakuinkin ainoaa sinkkua (vastaeronneita ei lasketa sinkuiksi vielä), tilanne harmitti suuresti, sillä tarjonta oli aika vähäistä. Ei tietenkään silmänruoan osalta, sehän on selvä: nuoria miehiähän katselee vaikka huvikseen, kunhan ovat täysi-ikäisiä. Ja kieltämättä katselinkin.
Yhtä katselin aivan erityisen paljon, ja lopultahan sitä lyötiin vetoa kahdestakin seikasta:
1. Uskallanko?
2. Jos uskallan, lähteekö?
Löin vetoa itseäni vastaan, mikä kostautui rahallisesti joskaan ei kaikin puolin epävoitollisesti. Kyseessä ollut mukava nuorimies on nyt sitten muutaman kerran sulostuttanut elämääni vierailemalla miespääosassa erilaisissa kohtauksissa, mistä olen tähän päivään saakka ollut suuresti ilahtunut.
Tänään se kuitenkin iski: Herrajumala, minä olen liian vanha. En parhaalla tahdollakaan voi sanoa, että mies olisi minulle liian nuori, mutta minä olen sille kyllä ihan liian vanha. Yhtäkkiä, tänään, tunnen itseni noin kymmenen vuotta vanhemmaksi kuin eilen.
Mitä ihmettä? Miten minusta tuli vanha?
Ja miksi te nuoret miehet oikeasti lähdette tämmöiseen peliin?
Miksi te kiinnostutte itseänne huomattavasti vanhemmista naisihmisistä?
Kai teille olisi parempaakin (lue: nuorempaakin) tarjolla?
Omalta kohdaltani väittäisin vanhuuden hiipineen hiljaa kohdalle. Iän puolesta voisi kolmenkympin kriisiä kehitellä, mutta ei tuo seuraavalle vuosikymmenelle siirtyminen lainkaan pahalta tuntunut.
Tiedän moniakin yli kolmekymppisiä, jotka vielä tuntuvat tukevasti olevan tässä elämässä kiinni. Eikä minulla ole mitään tarvetta näyttää itseäni nuoremmalta, joten en oikein ryppyvoiteiden kohderyhmään sovi.
Toki vaikutusta on paljolti vankalla parisuhteella, jolloin ei tarvitse pohtia, bailaako parikymppisten kanssa vai lähteekö etsimään elämänsä miestä nelikymppisistä kypsään ikään ehtineistä.
Kukaan meistä ei kuitenkaan enää nuorene. Ja elämää on vielä montakymmentä vuotta edessä. Nautitaan siis siitä!
Posted by
Taotao |
25/1/07 16:06
"jolloin ei tarvitse pohtia, bailaako parikymppisten kanssa vai lähteekö etsimään elämänsä miestä nelikymppisistä kypsään ikään ehtineistä"
tässäpä juuri ongelman ydin: ei mullakaan varsinaista ikäkriisiä muuten ole, mutta yhtäkkiä tajusin olevani aivan liian vanha kanssakäymiseen tietynlaisten ja -ikäisten ihmisten kanssa, ja se ikään kuin surettaa tämän nimenomaisen tapauksen kohdalla...
Muutenhan vanheneminen on kivaa, selevähän se on, että kuolema tullee, mutta eipä sitä tässä vielä tarvitse murehtia (joskin tupakointia voisi tietysti vähän vähentää...) :)
Posted by
Mirva |
25/1/07 17:25
Lähetä kommentti