Kottola

Vive la France!

Ihan noin yleisesti ottaen. Jalkapallosta en tiedä mitään, viimeksi tuli MM-kisoja seurattua joskus kersana mökillä tylsistyessäni.

Joku semmonen sääntö pitäisi saada, että jos kerran loukkaantuu, niin ulos kentältä sitten. Ja jos ei loukkaannu, niin lopetetaan se nurmikolla ryömiminen.

Vaikkapa nyrkkeilystä voisi ottaa kymmenen sekunnin aikarajan. Jollei kymmenessä sekunnissa pääse jaloilleen, ei ole kykenevä jatkamaan ottelua. Sitten vaan uusi terve äijä tilalle.

Paitsi sitten joukkueessa pitäisi olla jotakuinkin sata pelaajaa, mutta ihan oikeasti. Kun katsoo pelaajien ilmeitä kentän pinnassa maatessa, tulee vaan väkisin mieleen, että jos se noin helvetisti sattuu aina, niin miten niillä fysiikka kestää. Joka ottelussa on jalat poikki viisi kertaa joka jätkällä. Ja joka kerta ne paranee heti kun on vähän ryömitty maassa.

Ehkä sillä ruoholla on joku parantava vaikutus.

No on on filmaaminen hanurista. Kaikkihan sen nyt pystyy sanomaan, jotka vielä "herrasmieslajin" kuvitelmaa jalkapallon suhteen hellii. Ja olishan se niin kivaa, jos ja kun, mutta kun... Jalkapallo heijastelee maailmaa jossa se elää, Kuten se on aina tehnyt. Rahaa liikkuu lajissa nykyään niin, että järki putoaa, yksi filmaus voi ratkaista miljoonien eurojen rahavirrat suuntaan tai toiseen esim. Mestareiden liigassa tai Uefa-cupissa suuntaan tai toiseen.
Tai missä tahansa Bundes- tahi Valioliigassa tai Serie(sopu)A:ssa tai Espanjanliigassa, joka paremmin Barcan ja Realin ikiaikaisena ja ratkaisemattomana taistona tunnetaan. Vaihtoehtoina on joko naiivius omassa suhtautumisessa lajiin, tai rahat pois urheilusta. Voipi arvata kumpi on helpompi saavuttaa. Aika on väärä, mutta jalkapallo on kuolematon.

Ja pakko vielä sanoa aiheesta: hyökkäävä pelityyli ja maalit. Maalit ovat pakollisia lajissa, mutta eivät välttämättömiä nautittavuuden kannalta. Eivät maalit itsessään ole mitään, vaan se kuinka ne syntyvät. Näissäkin kisoissa oli monta loistavaa peliä, joita olisi voinut seurata maalittomina tuntikausia. Esim. Ranska-Brasilia, ja Argentiinan alkusarjan pelit. Jalkapallon nautittavuus ei ole pelkästään hyökkäyskaluston näyttävissä yksilösuorituksissa, monimutkaisissa ja kikkailevissa hyökkäyskuvioissa, keskityksissä ja puolesta kentästä lauotuissa banaanipotkuissa, vaan myös taidokkaassa keskikenttäpelaamisessa, pelinrakentamisessa, taktiikassa ja puolustuspelaamisen hienoudessa. Ken ei näitä tasoja ja taidokkuutta pelissä näe, hänelle kyllä koko touhu näyttäytyy juurikin tylsänä pallonperässä juoksenteluna. Puolustuspelaaminenkin voi sisältää loistavia ja pelillisesti nautittavia elementtejä ja yksilösuorituksia, jollaisia Fabio Cannavaro näissä kisoissa esitti.
Forza Italia!

Siis miten jääkiekkoaiheista vertausta voi heittää jalkapallokeskustelun lomaan? Ei mitenkään, koska kyseessä on täysin erilaiset lajit. Jalkapalloa pelataan kaikkialla. Jääkiekkoa,(laji joka myös jääkendona tunnetaan,) pelataan alle 10 maassa, joka asia saattaapi joskus ehkä unohtua.
Eipä saisi.
Sitäpaitsi jalkapalloa on paitsi kiva katsoa, myös äärikiva pelata. Kaukaloon luistimilla kekkulehtamaan keppi kädessä en lähtisi vaikka maksettaisi. Yksi kausi ringettejoukkueessa riitti.

Kuinkahan monessa kansainväliseen jääkiekkoliittoon kuuluvassa maassa harrastajien määrä ylittää prosentin populaatiosta?

Eukonkantoakin harrastetaan ymmärtääkseni ainakin neljässäkymmenessä maassa.
Jalkapallon hienoudesta ja ylivertaisuudesta muihin lajeihin verrattaessa "riguerigue" (jokin suhde Riquelmeen?) tuntuu ymmärtävän paljonkin. Ehkä se jonkun mielestä näyttää tylsältä kun Barcan kaverit syöttävät 40 kertaa omille ja antavat pallon vastustajille vain aloituspotkua varten.

Muun muassa maailman kallein joukkue Chelski on kokenut tämän, Poolista puhumattakaan... ;)