hajatelmia
tuossa aamulla töihiintyessäni mietin, pitäiskö lopettaa tämä intuitiolla eläminen ja aikuistua
sitten tulin järkiini (onko tuo nyt semmoinen paradoksi?)
hieman myöhemmin pohdin, että kun on tämmöinen tuulellakäyvä (vai käypä?), niin pitäiskö kenties harkita työtä jossa jokaista tuotosta ei arvioi tuhannet silmäparit, joista yleensä vähintään yhdet kuuluvat sille joka päättää, seuraako työtä toinen
Sitten muistin, etten minä oikeasti välitä
lopputuloksena oli näköjään, että pitkään pyörittelin ja päädyin tulokseen, että kaikki on jos ei hyvin, niin siten että muutosta ei jaksa
pitäisköhän ryhtyä konsultiksi
sitten tulin järkiini (onko tuo nyt semmoinen paradoksi?)
hieman myöhemmin pohdin, että kun on tämmöinen tuulellakäyvä (vai käypä?), niin pitäiskö kenties harkita työtä jossa jokaista tuotosta ei arvioi tuhannet silmäparit, joista yleensä vähintään yhdet kuuluvat sille joka päättää, seuraako työtä toinen
Sitten muistin, etten minä oikeasti välitä
lopputuloksena oli näköjään, että pitkään pyörittelin ja päädyin tulokseen, että kaikki on jos ei hyvin, niin siten että muutosta ei jaksa
pitäisköhän ryhtyä konsultiksi
Tuulellakäypä, ehdottomasti. Vähän niin kuin edeskäypä.
Ja konsultiksi, ehdottomasti. Ei minkäänlaista vastuuta tekosistaan, hillitön palkka ja helppo duuni. Ainoa vaara on, että kalvokynät kuivuu. Tai nykyään kai lähinnä, että powerpoint hyytyy.
Posted by
Anonyymi |
30/5/06 09:57
Lähetä kommentti