Askarrellaan, paskarrellaan
Tytöt ehdottivat, että askartelisin synttärikortin kaverillemme. Ihan en ymmärtänyt, miksi se pitää askarrella. Itsetehdyt kortit ovat herttaisia, kun tekijä on alle 10-vuotias. Isommat osaavat jo ostaa onnittelukortit kaupasta.
Jotenkin vielä käsitän itsetehdyt hääkutsukortit ja muut häänäpertelyt. Mutta että kolmikymppiselle pitäisi askarrella synttärikortti. Ei mene tällaisen epäluovan norsun kalloon...
Olen tosin joskus viime vuosinakin askarrellut kortteja vanhemmilleni, joita oman pikku mussukan tekeleet ovat saattaneet sykäyttää. Niistä räpellyksistä on tullut kuitenkin niin onnettomia, ettei kehitystä näytä tapahtuneen sitten tarha-aikojeni.
Onneksi netistä löytyi tähän hätään monia askarteluvinkkejä. Erilaisten papereiden ja pikkukoristeiden, joita taatusti ei löydy lähitiimarista, lisäksi tarvitaan vain: kuumaliimaa, josjonkinlaisia koristesaksia, pitsiä, rusetteja ja muuta pientä purtavaa.
Jos hyvin käy, saatan parinkymmenen euron tavarahankinnoilla ja monen tunnin äheltämisellä löytää sisäisen taiteilijani. Huonommassa tapauksessa parin viiltohaavan, liimasta tahmean keittiönpöydän ja muutaman ryppyisen yritelmän jälkeen voinkin hyvällä omallatunnolla suunnata lähikauppaan ostamaan kunnon kortin.
Jotenkin vielä käsitän itsetehdyt hääkutsukortit ja muut häänäpertelyt. Mutta että kolmikymppiselle pitäisi askarrella synttärikortti. Ei mene tällaisen epäluovan norsun kalloon...
Olen tosin joskus viime vuosinakin askarrellut kortteja vanhemmilleni, joita oman pikku mussukan tekeleet ovat saattaneet sykäyttää. Niistä räpellyksistä on tullut kuitenkin niin onnettomia, ettei kehitystä näytä tapahtuneen sitten tarha-aikojeni.
Onneksi netistä löytyi tähän hätään monia askarteluvinkkejä. Erilaisten papereiden ja pikkukoristeiden, joita taatusti ei löydy lähitiimarista, lisäksi tarvitaan vain: kuumaliimaa, josjonkinlaisia koristesaksia, pitsiä, rusetteja ja muuta pientä purtavaa.
Jos hyvin käy, saatan parinkymmenen euron tavarahankinnoilla ja monen tunnin äheltämisellä löytää sisäisen taiteilijani. Huonommassa tapauksessa parin viiltohaavan, liimasta tahmean keittiönpöydän ja muutaman ryppyisen yritelmän jälkeen voinkin hyvällä omallatunnolla suunnata lähikauppaan ostamaan kunnon kortin.
Lähetä kommentti